Monenlaista mosaiikkia

Mosaiikkityöt ovat käsityötaiteen alalla hauska laji. Mosaiikki on myös materiaalikierrätystä parhaimmillaan, ensin rikotaan ja sitten kasataan palasista uutta. Kiertoon lähtevät mm. vanhat laatat, peilit, astiat ja ruukut. Tässä muutamia kuvia käsityöopiskelijoidemme taidonnäytteistä, osa myös eri työvaiheissa.

Mosaiikkitekniikoista aloittelevalle askartelijalle helpoin on suora tekniikka. Siinä palaset kiinnitetään alustalle joko liimalla tai laastilla, suoraan pinnalle oikein päin mallikuvion perusteella. Lopuksi työ saumataan tarvittaessa. Tämä tekniikka sopii erityisesti kolmiulotteisiin töihin, mutta on haastava suurissa töissä ja varsinkin seinäpinnoissa.

Tekniikka 2. - oikeinpäin verkolle. Palat asetellaan lasikuituverkolle oikein päin, liimataan, annetaan kuivua, ja kiinniteään lopulliseen sijoituspaikkaan kiinnityslaastilla. Työ saumataan, verkko jää paikoilleen alustan ja mosaiikin väliin.

Tekniikka 3. - nurinpäin paperille, peilikuvana. Mosaiikki liimataan paperille. Työn kuivuttua kiinnitetään mosaiikki laastipintaan, kostutetaan paperi ja irrotetaan, annetaan kuivua ja saumataan.

Vaihtoehtona on myös betonilaattaan valaminen. Piirrä luonnos paperille peilikuvana, kiinnitä päälle muovi ja tarlatane-kangas. Liimaa palat nurinpäin kankaalle. Työn kuivuttua tee kehys betonille, anna laatan kuivua hitaasti. Käännä työ, poista muovi ja paperi, puhdista ja viimeistele.

"Mosaiikki tarkoittaa koristekuviota, joka on tehty pienistä erivärisistä palasista kovalle alustalle. Palaset voivat olla posliinia, kiveä, lasia. Vanhimmat mosaiikit ovat kuvioita lattiassa.
Kivi on ollut suosittu ja yleisesti käytössä oleva materiaali. Myöhemmin keksittiin lasimassa ja puolijalokivet; akaatit, jade, onyksi, lasuurikivi..."

Alla opiskelijoiden kommentteja töistään ja työvaiheista:

palapelipaloja :) rikottuja kaakelilaattoja, astioiden palasia.

Mosaiikkityö suoralla tekniikalla toteutettuna. Tässä aloitusvaihe:
palat kiinnitetty sikaflexillä.

Kaikki palat kohdillaan. Annetaan työn kuivua ja saumataan.

saumalaastin levitys - käytimme rautakaupan tuotteita

työ saumattuna, reunat kaipaavat vielä laastia..

Työn saumausvaihe menossa, jossa saumalaastia levitetään kumilastalla kauttaaltaan työn pinnalle.

                               

saumalaasti levitettynä ennen pesua

saumalaasti pestään pois märällä sienellä kevyesti pyyhkien

 
                                         
                                   

 "Hieman painavansorttinen tarjotin :) kaikenlaisista kahvikupin sirpaleista koottu. Tehdessä tällaista on huomioitava, että palaset/sirpaleet olisivat mahdollisimman saman paksuisia, tulee muuten vain kivan näköistä katseltavaa eikä ollenkaan käytännöllistä :) Hauska sitä oli tehdä ja saumalaastin levittämisen jälkeen suorastaan terapeuttista kaivella paloja laastin alta esiin."

Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty.
Myös työn värimaailmaa on hyvä miettiä etukäteen.

värisommittelua

Ihana siivoojamme Signe antoi pari kukkaruukkua käyttöön,
siispä jälleen sikaflexiä pintaan ja palasia paikoilleen..

"Karkkikaupan tyhjä namulaatikko sai uuden pinnan hiomalla, maalaamalla ja kaikenlaisia palasia pintaan liimaamalla. Simpukat ovat Jäämereltä, löysiväthän nekin paikkansa, eivät ole enää hajoamassa pussin pohjalla."

ruusukuppien uusi elämä 

Sinikka- ope esitteli mielenkiintoisen "liimamuovin" Pakkohan sitäkin oli kokeilla :)

                                       

Sulatettavalla "liimamuovilla" kiinnitetään helmiä lasin pintaan. Sulatus tapahtuu kuumailmapuhaltimella. Jotta sai sievän raidan purkkiin, ensin leikkasin "liimamuovista" suikaleen jota sitten aloin kiinnittää puhaltimella lasin pintaan pikkuisen matkaa kerrallaan ja heti perään "timantit" Työssä oltava aika nopea koska liimamuovi sulaa tosi äkkiä. Oma kehittelemä tekniikka tähän hommaan. Lopulta käsissäni oli oikein kaunis tuikkukippo jota testattiin samantien. Oli nimittäin ajatus että "timantit" putoilee pois jos tuikku lämmittää lasipurkkia. Hyvin kesti!  - Riikka

 Jäämeren tuliaiset, kivet Kanarialta ja muutama puolijalokivi löysivät tiensä tähän sisustuspeilin pintaan. Muut palat leikelty laatoista leikkurin ja mosaiikkipihtien avulla. Suojalasit ovat palasia leikatessa tarpeen! Nimittäin pientä kivensirua on ilmassa, eikä ole ollenkaan hauska saada sellaista vaikkapa silmäänsä.  Tulipahan kaunis kynttiläalusta. Takaa nimittäin unohtui pidikekoukku tms. ripustin pois, joten ei siitä peiliä saanut. :)

"Tarjotin valmiina. Muistuttaa jotain marjapiirakkaa.... Raskas ja epätasainen siitä tuli johtuen laastista ja erikokoisista kupin- ja lautasenpalasista mutta eiköhän tällekin joku käyttötarkoitus keksitä. :) "

pannunalunen reunojen hiomista vaille valmis

vähän erilainen mosaiikkityö - peltiruukku peilinpaloilla koristeltuna.

mosaiikkia peilistä 

"Allaolevaa ruukkua en edes yrittänyt saumata. On niin paljon erikokoista ja -näköistä palasta ja helmeä. Silti ihan kiva lopputulos."

                                                     

Näinkin pientä ja sievää saa sikaflexillä aikaan... Jos on tarpeeksi näppärät sormet. Kierrätyskäsityö, korurasia korumosaiikkipinnalla.

Riikan korurasia -mosaiikkityö

Ajatuksia Opistonmäeltä 4.

 

Vuosi on vaihtunut ja jouluaika Nuutinpäivänä ohi.

Katse kääntyy  jo kevääseen, vaikka vasta ensimmäiset kunnon talvipakkaset ovat alkaneet.

Kansanopiston toiminnassa kevätlukukausi on menee paljolti syksyllä opitulla rutiinilla ja suuri osa suunnittelutyöstä ja toimenpiteistä tähtää kesän kurssi- ja muun koulutustoiminnan markkinointiin ja seuraavaan syksyyn.

Kansanopisto elää siis tätä päivää ja samalla puoli vuotta tai 9 kk tulevassa. Harras toive, on että 9 kk odotusaika ennen ensi työvuoden koulutusten alkua osataan käyttää hyödyksi ja koulutuslinjoille saadaan riittävästi opiskelijoita. 

Vuosi 2014 tulee olemaan Suomen kansanopistokentässä uusi koettelemusten vuosi ja osalle opistoista ehkä viimeinen vuosi. Ehkä neljäsosassa opistoista kahden viime vuoden suuret valtionosuusleikkaukset ovat syöneet maksuvalmiuden ja ellei tulopuolta saada nousemaan, niin kassakriisi on loppuvuodesta totta ja toiminnan jatkaminen epävarmaa. Koruton aika - korutonta kertomaa.

Pekka Knuutti

Kevätkauden kurssitarjontaa

Opistolla aloitellaan innolla uutta vuotta 2014. Kevätkaudelle olemme kasanneet hienon valikoiman erilaisia lyhytkursseja - olet lämpimästi tervetullut mukaan! Muistithan, että kurssimaksun voit maksaa myös Smartum kulttuuri- ja liikuntasetelillä. Ajantasaisen kurssivalikoimamme löydät kotisivuiltamme KURSSIT-sivulta. Kaikille kursseillemme voit ilmoittautua joko puhelimitse p. 014-5252 200 tai sähköpostilla kansanopisto@keokarstula.fi

Järjestyksenvalvojan peruskurssille voivat osallistua kaikki järjestyksevalvojaksi haluavat, yli 17- vuotiaat. Järjestyksenvalvojille on paljon kysyntää mm. Ravintoloissa ja erilaisissa tapahtumissa, ja työ sopii vaikkapa opiskelijalle viikonlopputyöksi. Kouluttajana kurssillamme Jorma Salimäki. Kurssi järjestetään arki-iltaisin 14.-17.1. ja sunnuntaipäivänä 19.1. joten opiskelijat ja työssäkäyvätkin pääsevät mukaan. Tähän kannattaa tarttua urheiluseurojenkin piirissä, järjestettävissä yleisötapahtumissa tulee usein olla mukana koulutettuja järjestyksenvalvojia. Karstulan lukiolaiset voivat myös saada kurssista suorituksen vapaasti valittaviin opintoihinsa. 

Läsnäolon viikonloppu järjestetään tammikuussa jo kolmatta kertaa. Suositulla viikonloppukurssilla perehdytään työnohjaaja, enneagrammivalmentaja Leena Aijasahon opastuksella sekä narratiivisen enneagrammin perusteisiin, asahiin sekä mindfulness-tekniikkaan. Kurssi sopii pysähdyspaikaksi ja hengähdystauoksi hektisen arjen keskelle. Lue lisää kurssin aihealueista Leena Aijasahon sivuilta. Kurssiesitteen löydät tästä linkistä.

Ihanista käsityökursseistamme mainittakoon mm. tilkkutyökurssi 20.-24.1., korukurssi 6.-7. ja 10.2. sekä taiteilija Sirpa Hasan vahabatiikkikurssi 17.-20.2. Käsityökurssit sopivat niin pitkän linjan käsityöharrastajille kuin vasta-alkajillekin, yksilöllinen opetuksemme ja pienet ryhmäkoot takaavat, että kaikki osallistujat saavat kursseilta uutta intoa ja uusia taitoja. Käsityökurssit sopivat myös jo työlämässä oleville täydennyskoulutukseksi.

Kasvatusalasta kiinnostuneille ja alan täydennyskolutukseksi tarjolla psykologi Miia Viirun vetämät kurssit Tunnetaidot työelämässä ja Oppimisen monimuotoinen tukeminen.

Maaliskuun auringossa perehdytään digikuvauksen saloihin. Valokuvauskurssi järjestetään 24.-26.3. Kouluttajana suunnittelija, kuvaaja Terhi Toropainen.

Kevään uutuutena elävän ravinnon viikonloppukurssi, kouluttajana raakaravintovalmentaja ja Hellaton kokki -kirjojen tekijä Mea Salo. Kurssilla tutustutaan elävän ravinnon ja raakaravinnon perusteisiin, sekä valmistetaan terveellistä ja täyttävää kuumentamatonta kasvisruokaa, joka on täysin gluteenitonta, kasviperäistä sekä ilman lisättyä sokeria. Raakaravinto auttaa painonhallinnassa ja ruokahimoissa, tuo terveyttä sairauden tilalle ja lisää suorituskykyä. Kurssille 21.-22.3. on jo osa paikoista varattu, kannattaa olla nopea ja ilmoittautua heti mukaan!


Eeva Lahtisen johdolla opiskellaan huhtikuussa sisustussuunnittelua. Kurssilla käydään läpi sisustussuunnitelman eri osa-alueet sekä värien merkitys sisutuksessa. Kurssilla toteutetaan ryhmätyönä yhden tilan suunnittelu ja toteutus.

Toukokuun koittaessa alkaa taas paljon kysytty pajutyökurssi. Kurssilla valmistetaan perinteisiä työtapoja  hyödyntäen mm. koreja, vateja ja pannunalusia. Voit soveltaa tekniikoita ja tehdä tuotteita myös ulos ja puutarhaan. Voit osallistua kurssille joko 3 tai 5 päiväksi ja hinta määräytyy sen mukaan.

Jäitkö kaipaamaan jotain, mitä meillä ei ole? Voit lähettää meille myös kurssitoiveita osoitteeseen kansanopisto(at)keokarstula.fi

Pikkujouluja ja muuta...

Hoiva-linjan joulukuu on pitkälti mennyt yhteisissä puuhissa. On ollut ryhmän yhteinen aamuhartaus, pikkujoulut sekä yhteistoimintaa liikunta- ja kaito-opiskelijoiden kanssa. Tänään hoiva-opiskelijat pääsivät myös tekemään omia jouluisia askareita käsityölinjan kanssa. Mutta pelkästään oman väen kanssa ei joulunalusaikaa ole vietetty. Olemme myös käyneet laulamassa ja laulattamassa Mäntyrannan pitkäaikaishoivan asukkaita. Oli ilo huomata, kuinka ikääntyneet nauttivat lauluista, runoista ja koko hetkestä. Nekin, joilla sanoja ei ollut enää käytössä, hyräillen lähtivät tuttujen lauluja tapailemaan.

pikkujouluaskarteluja Mäntylässä

Marjarannan puurojuhlassa auttavina käsinä olivat Helinä, Kaija, Mari ja Ari. Heille ja kaikille muillekin osallistuneille iso kiitos yhteisiin asioihin sitoutumisesta ja osallistumisesta! Kerrassaan mukavia päiviä, joiden jälkeen voi rauhassa siirtyä joulujuhlan kautta ansaitulle joululomalle.

Jouluillan hämärässä

kynttilä on syttymässä.

Lämmin liekki toivottaa

joulunaikaa rauhaisaa!

- Mervi

Hankkeiden viemää ja tuomaa….

Hankemaailma on tiiviisti mukana kansanopistotyössä.  Monta asiaa voidaan tehdä vain hankerahoituksen turvin. Kuluneena vuonna opistossamme ovat näkyvimmin olleet esillä Verna – hanke ja Avainhankkeet.

Verna-hankkeessa kehitimme näyttötutkintotoimintaamme monin tavoin. Kälviällä toimivan Keski-Pohjanmaan Opiston vetämässä hankkeessa oli lisäksemme mukana Oulun seudun ammattiopisto, Optima Pietarsaaresta, Oulaisten ammattiopisto, Kokkolan kauppaoppilaitos sekä Kokkolan sosiaali-ja terveysalan opisto. Siellä me, pieni kansanopisto saimme oppia suurten ammattioppilaitosten käytännöistä, mutta myös antaa niille vinkkejä omista hyvistä käytännöistämme.

Vernan tiimoilta järjestettiin  yhteisten koulutusseminaarien lisäksi vertaisarviointeja. Viime keväänä  Pekka, Elina, Anneliina ja minä kävimme Kälviällä ottamassa selvää ja arvioimassa heidän tapaansa toteuttaa koulunkäynnin ja ap/ip-toiminnan ohjauksen ammattitutkintoa. Ja kälviäläiset kävivät meillä vastaavaa tekemässä.

Kokemukset Vernasta ovat varsin myönteiset. Saimme paljon hyvää evästä omaan toimintaamme. Lisäksi yhteistyömme Keski-Pohjanmaan opiston kanssa vahvistui . Hyvää yhteistyötä myös syntyi uusien, pohjanmaalaisten ammattioppilaitosten kanssa.

Avainhankkeissa opistomme oli hanke- vetäjänä.  Ne käynnistyivät oph:n laatu- ja kehittämisrahan turvin 2010 ja päättyvät tähän vuoteen.

Avainhanke I:ssä rakensimme yhteistyötä kaikkien kymmenen evankelisen opiston välillä. Opistot järjestivät eri ammattiryhmille yhteisiä koulutuksia ja opistojen henkilökunnat kävivät toisiaan tapaamassa benchmarking-retkillä. Oma väkemme kävi Kiteellä ja Karkussa. Tutustuttiin toisiin ev.opistoihin ja niiden henkilökuntaan.

Avainhanke II:ssa painopiste siirtyi laatutyöhön. Järjestettiin koulutuksia asian tiimoilta eri opistoissa, osa kaikille ev. opistoille yhteisiä, osa tiettyjen opistojen keskinäisiä. Lisättiin monin tavoin laatutyötietoisuutta ja –osaamista evankelisissa opistoissa.

Avainhanke III:ssa laatutyön opiskelu jatkui. Yritimme hahmottaa sitä, mitkä asiat tekevät kansanopistosta kansanopiston ja evankelisesta opistosta evankelisen opiston. Pienen tiimin kanssa kokosimme listan asioista, joiden osalta opistot ensin arvioivat omaa toimintaansa. Sitten toteutettiin vertaisarviointeja: Kitee – Karstula,  Kauhajoki – Kaustinen,  Karkku- Helsinki, Loimaa – Muurla. Vielä ei olla koottu yhteen kaikkien kokemuksia  arvioinneista. Tähän mennessä kuullut kokemukset ovat olleet yhtä hyviä kuin meillä Verna-hankkeessakin.

Joulukuun alussa pidetään Avainhanke III:n päätösseminaari. Se toteutetaan opintomatkana Solvikin kansanopistoon Ruotsissa, Skellefteån lähellä.  Siitä sitten blogissa myöhemmin…kuten koko Avainhankkeiden kokemuksistakin.

Sirkka Hokkanen, opistomme Verna-yhteyshenkilö ja Avainhankkeiden verkostovastaava

Hoivalinja työssäoppimassa

Marraskuu lähenee loppuaan, mutta talvi vielä antaa odottaa. Opistolla on rauhallista, kun sekä hoiva- että kaito-opiskelijat ovat työssä oppimassa. Hoiva-linjan opiskelijoilla jakso on jo yli puolenvälin ja pikkuhiljaa ajatukset alkavat siirtymään takaisin koulunpenkille. Hyvillä mielin on opettajana voinut seurata työssäoppimisjakson etenemistä. Paljon on opittu niin hoitotyön temppuja kuin myös asiakkaiden kohtaamista ja työelämätaitoja.

Huomisesta alkaen alkavat työpaikkakäynnit ja sitä mukaa myös työssäoppimisjakson arviointi. Hoiva-opiskelijat ovatkin olleet hyvin erilaisissa paikoissa ja keskustelua harjoittelujakson aikana on käyty ainakin virtuaalisesti ryhmän omalla keskustelualueella Ryhmiksessä. Aktiivinen keskustelu onkin korvannut tällä kertaa perinteisen oppimispäiväkirjan ja näyttääkin siltä, että se on ollut mielekäs tapa vaihtaa kokemuksia ja kuulumisia.

Laitan tähän vielä kuvia lokakuulta, jolloin kävimme Arkissa tutustumassa omaishoitajiin. Opiskelijat olivat suunnitelleet tilanteeseen myös viriketuokion, joka sisälsi monenmoista, yhteislaulua, runonlausuntaa kuin myös jumppaakin J 

Tuokio kuvaa hyvin myös sitä, miten moneen meistä on, kun vaan yhdessä yritetään.

Terkuin Mervi

Viriketuokio omaishoitajille Karstulan seurakunnan nuorisotila Arkissa

Hoiva-avustaja-opiskelijat järjestivät omaishoitajille monenmoista ohjelmaa

Piparkakkuja ja joulun tuntua

Piparitaloja v. 2008

Elisa viimeistelee piparkakkukirkkoa

Opistolla on monia vahvoja joulunalusajan perinteitä, kuten mm. adventtihartaus kynttilänvalossa ja joulujuhla lyhtykulkueineen sekä runsaine jouluruokineen.

Varma joulunajan alkamisen merkki on, kun Elisa alkaa
keittiössä valmistaa piparkakkutaikinaa. Opiston joulupöytään kun kuuluvat myös piparkakkutalot ja -kuuset.

Jo monena vuonna ihastelun aiheena on ollut piparinen pienoismalli Karstulan kirkosta. Kaavat ovat opiston "salaista tietoa", ja mallin on suunnitellut sekä kaavat tehnyt opiston toimistotyöntekijä Virpi. Rakennustöistä vastaa piparkakkutalojen rakennusmestari Elisa.

Joulupöydän 2013 keskipiste on vielä valmistumassa blogikirjoituksen julkaisuhetkellä, siitä kuva myöhemmin.

Piparkakkukuusia v. 2013

Minkälainen piparitalo näistä syntyy? Kerrostalo?

Arkkitehdillä ovat jo palaset koossa

Ikkunoita vaille valmista

Opiston piparkakkuohje:

(Paraisten piparkakut)

1,5 dl siirappia

200g sokeria

250g voita

2 tl kanelia

2 tl neilikkaa

1 rkl pomeranssinkuorta

2 munaa

1 tl suolaa

3 tl soodaa

1/2 kg vehnäjauhoja

Pikeeri:

¼ dl valkuaista

1 ½ dl tomusokeria

3 tippaa sitruunamehua

Siirappi, sokeri, voi ja kaikki mausteet kiehautetaan ja vatkataan vaahdoksi. Munat lisätään yksitellen, seosta hyvin vatkaten. Lopuksi lisätään suola, jauhoihin sekoitettu sooda ja vehnäjauhot. Taikina saa kovettua kylmässä seuraavaan päivään, jolloin se kaulitaan ohueksi levyksi. Taikinalevystä otetaan halutun kokoisella muotilla piparkakkuja, jotka paistetaan kauniin ruskeiksi 170 asteessa. 

Pikeeri: Vatkaa valkuaista ja 1 dl tomusokerista sähkövatkaimella n. 3 minuuttia. Sekoita joukkoon sitruunamehu, ja loput tomusokerista. Jatka vatkaamista vielä hetki. Halutessasi lisää elintarvikeväri.

Piparkakkutalon osat koristellaan irrallaan pikeerillä, ja liitetään toisiinsa sulatetulla sokerilla. Koristelussa voi käyttää mm. tomusokeria ja koristerakeita. 

Piparkakkuversio Karstulan kirkosta v. 2012

Piparitaloja joulupöydässä v. 2010

Joulupöydän kattausta v. 2011

Kuusia ja pieni mökki v. 2005