keskiviikko 11. joulukuuta 2013

Pikkujouluja ja muuta...

Hoiva-linjan joulukuu on pitkälti mennyt yhteisissä puuhissa. On ollut ryhmän yhteinen aamuhartaus, pikkujoulut sekä yhteistoimintaa liikunta- ja kaito-opiskelijoiden kanssa. Tänään hoiva-opiskelijat pääsivät myös tekemään omia jouluisia askareita käsityölinjan kanssa. Mutta pelkästään oman väen kanssa ei joulunalusaikaa ole vietetty. Olemme myös käyneet laulamassa ja laulattamassa Mäntyrannan pitkäaikaishoivan asukkaita. Oli ilo huomata, kuinka ikääntyneet nauttivat lauluista, runoista ja koko hetkestä. Nekin, joilla sanoja ei ollut enää käytössä, hyräillen lähtivät tuttujen lauluja tapailemaan.



pikkujouluaskarteluja Mäntylässä


Marjarannan puurojuhlassa auttavina käsinä olivat Helinä, Kaija, Mari ja Ari. Heille ja kaikille muillekin osallistuneille iso kiitos yhteisiin asioihin sitoutumisesta ja osallistumisesta! Kerrassaan mukavia päiviä, joiden jälkeen voi rauhassa siirtyä joulujuhlan kautta ansaitulle joululomalle.

Jouluillan hämärässä

kynttilä on syttymässä.
Lämmin liekki toivottaa
joulunaikaa rauhaisaa!


- Mervi

keskiviikko 4. joulukuuta 2013

Hankkeiden viemää ja tuomaa….

Hankemaailma on tiiviisti mukana kansanopistotyössä.  Monta asiaa voidaan tehdä vain hankerahoituksen turvin. Kuluneena vuonna opistossamme ovat näkyvimmin olleet esillä Verna – hanke ja Avainhankkeet.

Verna-hankkeessa kehitimme näyttötutkintotoimintaamme monin tavoin. Kälviällä toimivan Keski-Pohjanmaan Opiston vetämässä hankkeessa oli lisäksemme mukana Oulun seudun ammattiopisto, Optima Pietarsaaresta, Oulaisten ammattiopisto, Kokkolan kauppaoppilaitos sekä Kokkolan sosiaali-ja terveysalan opisto. Siellä me, pieni kansanopisto saimme oppia suurten ammattioppilaitosten käytännöistä, mutta myös antaa niille vinkkejä omista hyvistä käytännöistämme.
Vernan tiimoilta järjestettiin  yhteisten koulutusseminaarien lisäksi vertaisarviointeja. Viime keväänä  Pekka, Elina, Anneliina ja minä kävimme Kälviällä ottamassa selvää ja arvioimassa heidän tapaansa toteuttaa koulunkäynnin ja ap/ip-toiminnan ohjauksen ammattitutkintoa. Ja kälviäläiset kävivät meillä vastaavaa tekemässä.
Kokemukset Vernasta ovat varsin myönteiset. Saimme paljon hyvää evästä omaan toimintaamme. Lisäksi yhteistyömme Keski-Pohjanmaan opiston kanssa vahvistui . Hyvää yhteistyötä myös syntyi uusien, pohjanmaalaisten ammattioppilaitosten kanssa.

Avainhankkeissa opistomme oli hanke- vetäjänä.  Ne käynnistyivät oph:n laatu- ja kehittämisrahan turvin 2010 ja päättyvät tähän vuoteen.

Avainhanke I:ssä rakensimme yhteistyötä kaikkien kymmenen evankelisen opiston välillä. Opistot järjestivät eri ammattiryhmille yhteisiä koulutuksia ja opistojen henkilökunnat kävivät toisiaan tapaamassa benchmarking-retkillä. Oma väkemme kävi Kiteellä ja Karkussa. Tutustuttiin toisiin ev.opistoihin ja niiden henkilökuntaan.
Avainhanke II:ssa painopiste siirtyi laatutyöhön. Järjestettiin koulutuksia asian tiimoilta eri opistoissa, osa kaikille ev. opistoille yhteisiä, osa tiettyjen opistojen keskinäisiä. Lisättiin monin tavoin laatutyötietoisuutta ja –osaamista evankelisissa opistoissa.
Avainhanke III:ssa laatutyön opiskelu jatkui. Yritimme hahmottaa sitä, mitkä asiat tekevät kansanopistosta kansanopiston ja evankelisesta opistosta evankelisen opiston. Pienen tiimin kanssa kokosimme listan asioista, joiden osalta opistot ensin arvioivat omaa toimintaansa. Sitten toteutettiin vertaisarviointeja: Kitee – Karstula,  Kauhajoki – Kaustinen,  Karkku- Helsinki, Loimaa – Muurla. Vielä ei olla koottu yhteen kaikkien kokemuksia  arvioinneista. Tähän mennessä kuullut kokemukset ovat olleet yhtä hyviä kuin meillä Verna-hankkeessakin.

Joulukuun alussa pidetään Avainhanke III:n päätösseminaari. Se toteutetaan opintomatkana Solvikin kansanopistoon Ruotsissa, Skellefteån lähellä.  Siitä sitten blogissa myöhemmin…kuten koko Avainhankkeiden kokemuksistakin.


Sirkka Hokkanen, opistomme Verna-yhteyshenkilö ja Avainhankkeiden verkostovastaava

perjantai 22. marraskuuta 2013

Hoivalinja työssäoppimassa

Marraskuu lähenee loppuaan, mutta talvi vielä antaa odottaa. Opistolla on rauhallista, kun sekä hoiva- että kaito-opiskelijat ovat työssä oppimassa. Hoiva-linjan opiskelijoilla jakso on jo yli puolenvälin ja pikkuhiljaa ajatukset alkavat siirtymään takaisin koulunpenkille. Hyvillä mielin on opettajana voinut seurata työssäoppimisjakson etenemistä. Paljon on opittu niin hoitotyön temppuja kuin myös asiakkaiden kohtaamista ja työelämätaitoja.

Huomisesta alkaen alkavat työpaikkakäynnit ja sitä mukaa myös työssäoppimisjakson arviointi. Hoiva-opiskelijat ovatkin olleet hyvin erilaisissa paikoissa ja keskustelua harjoittelujakson aikana on käyty ainakin virtuaalisesti ryhmän omalla keskustelualueella Ryhmiksessä. Aktiivinen keskustelu onkin korvannut tällä kertaa perinteisen oppimispäiväkirjan ja näyttääkin siltä, että se on ollut mielekäs tapa vaihtaa kokemuksia ja kuulumisia.

Laitan tähän vielä kuvia lokakuulta, jolloin kävimme Arkissa tutustumassa omaishoitajiin. Opiskelijat olivat suunnitelleet tilanteeseen myös viriketuokion, joka sisälsi monenmoista, yhteislaulua, runonlausuntaa kuin myös jumppaakin J 
Tuokio kuvaa hyvin myös sitä, miten moneen meistä on, kun vaan yhdessä yritetään.

Terkuin Mervi



Viriketuokio omaishoitajille Karstulan seurakunnan nuorisotila Arkissa

Hoiva-avustaja-opiskelijat järjestivät omaishoitajille monenmoista ohjelmaa




keskiviikko 20. marraskuuta 2013

Piparkakkuja ja joulun tuntua

Piparitaloja v. 2008

Elisa viimeistelee piparkakkukirkkoa
Opistolla on monia vahvoja joulunalusajan perinteitä, kuten mm. adventtihartaus kynttilänvalossa ja joulujuhla lyhtykulkueineen sekä runsaine jouluruokineen.

Varma joulunajan alkamisen merkki on, kun Elisa alkaa
keittiössä valmistaa piparkakkutaikinaa. Opiston joulupöytään kun kuuluvat myös piparkakkutalot ja -kuuset.

Jo monena vuonna ihastelun aiheena on ollut piparinen pienoismalli Karstulan kirkosta. Kaavat ovat opiston "salaista tietoa", ja mallin on suunnitellut sekä kaavat tehnyt opiston toimistotyöntekijä Virpi. Rakennustöistä vastaa piparkakkutalojen rakennusmestari Elisa.

Joulupöydän 2013 keskipiste on vielä valmistumassa blogikirjoituksen julkaisuhetkellä, siitä kuva myöhemmin.

Piparkakkukuusia v. 2013

Minkälainen piparitalo näistä syntyy? Kerrostalo?

Arkkitehdillä ovat jo palaset koossa

Ikkunoita vaille valmista

Opiston piparkakkuohje:

(Paraisten piparkakut)

1,5 dl siirappia
200g sokeria
250g voita
2 tl kanelia
2 tl neilikkaa
1 rkl pomeranssinkuorta
2 munaa
1 tl suolaa
3 tl soodaa
1/2 kg vehnäjauhoja

Pikeeri:
¼ dl valkuaista
1 ½ dl tomusokeria
3 tippaa sitruunamehua


Siirappi, sokeri, voi ja kaikki mausteet kiehautetaan ja vatkataan vaahdoksi. Munat lisätään yksitellen, seosta hyvin vatkaten. Lopuksi lisätään suola, jauhoihin sekoitettu sooda ja vehnäjauhot. Taikina saa kovettua kylmässä seuraavaan päivään, jolloin se kaulitaan ohueksi levyksi. Taikinalevystä otetaan halutun kokoisella muotilla piparkakkuja, jotka paistetaan kauniin ruskeiksi 170 asteessa. 

Pikeeri: Vatkaa valkuaista ja 1 dl tomusokerista sähkövatkaimella n. 3 minuuttia. Sekoita joukkoon sitruunamehu, ja loput tomusokerista. Jatka vatkaamista vielä hetki. Halutessasi lisää elintarvikeväri.

Piparkakkutalon osat koristellaan irrallaan pikeerillä, ja liitetään toisiinsa sulatetulla sokerilla. Koristelussa voi käyttää mm. tomusokeria ja koristerakeita. 

Piparkakkuversio Karstulan kirkosta v. 2012

Piparitaloja joulupöydässä v. 2010
Joulupöydän kattausta v. 2011


Kuusia ja pieni mökki v. 2005



perjantai 15. marraskuuta 2013

Paperimassatöitä

Käsityölinjan paperimassa-askarteluja:


PLASTISEN PAPERIMASSAN VALMISTUS

- Ohjeesta valmistuu n. 12-14 kg paperimassaa:
10 litraa vettä
½ litraa liisterijauhetta
½ litraa puuliimaa (esim Erikeeper, rautakaupat)
1 litra kaoliinia (pieniä määriä saa apteekista)
1 litra liitujauhetta (pieniä määriä saa apteekista)
   selluvillaa (= Ekovilla, jota käytetään mm. seinärakenteiden eristeenä - saa rautakaupoista.)

Työvaiheet:
HUOM! Käytä massanvalmistuksessa hengityssuojainta. Hienojakoiset raaka-aineet pölyävät hengitysilmaan!
1. mittaa astiaan haalea vesi ja lisää liisterijauhe pienissä erissä huolellisesti sekoittaen. Anna liisterin turvota n. 10-15min.
2. Lisää liima sekoittaen
3. Lisää kaoliini ja liitujauhe
4. Lisää selluvilla massaan pienissä erissä käsien välissä hieroen. Anna massan tekeytyä välillä. Selluvilla määrä riippuu käyttötarkoituksesta. Tasotöissä massa saa olla kovempaa, kun taas kolmiulotteisissa ja muottiin tehtävissä töissä massan voi jättää löysemmäksi.

Massan sekoittamiseen käytetään poraa ja maalisekoittajan terää. Pienet erät voi valmistaa käsin vaivaten (suojahanskat!).  Massa kutistuu kuivuessaan n. 5-10% - löysä massa kutistuu kovaa enemmän.
Jos massa on liian kuivaa, löysennä sitä liisterillä - ei vedellä. Mikäli haluat massasta kovempaa, lisää massan joukkoon esim. puupurua tai hiekkaa.


selluvillaa

isompi määrä massaa kannattaa sekoittaa koneella


valmis  paperimassa

massaa kannattaa muotoilla muovitetun muotin päällä


Tämä työ käsin alustettu paperimassasta, vehnäjauhoista, vedestä ja tilkasta puuliimaa. Erilaisia massasekoituksia kannattaa lähteä rohkeasti kokeilemaan. Peilin palaset on upotettu kosteaan massaan.Pinta maalattu kankaanpainovärillä, joka sekin oli kokeilu.

Tuuli valmisti askartelumassasta avaimenperiä:

askartelumassaa saa hyvin varustelluista askartelukaupoista

Tuulin askartelumassasta valmistamia avaimenperiä

Kuvia valmiista paperimassa-askartelun tuotoksista tulossa myöhemmin...

torstai 14. marraskuuta 2013

Kankaanpainantaa

Käsityölinjalla harjoitellaan kankaanpainantaa eri tekniikoin. Tällä kertaa tehtiin kankaista yksilöllisiä värjäämällä ja painamalla kankaaseen kuvioita muutamilla eri tekniikoilla. Syksyn mittaan onkin jo harjoiteltu erilaisia värjäystekniikoita eri materiaaleille, värjäysaihetta on käsitelty mm. luonnonvärjäys-kurssilla lankojen kohdalla ja paperimassakurssilla massan värjäämisessä ja värien sekoittamisessa. Varsinaista värioppia opiskeltiin mm. Taideaineiden viikolla.

Kankaita mahdollisesti jatkojalostetaan uusiksi tuotteiksi ompeluaiheisilla kursseilla.

Ruusukankaassa pohjaväri saatu aikaan reaktiivivärjäyksellä, kuviot painettu valotetulla seulalla peittopastalla. 

Riikan paita uudella ilmeellä

Eijan piparikangas leimasinpainannalla toteutettuna

Valokuvasta ja omasta piirroksesta tehtyjä painomalleja. Painatus toteutettu valotetulla seulalla.

Satun kankaanpainotöitä - valokuvakuosi

Satun kankaanpainotöitä - kissakuosi


Eijan reaktiivivärjätty kangas, kuviot tehty etsaamalla



Riikan paita, kuvio etsaamalla


torstai 31. lokakuuta 2013

Ajatuksia Opistonmäeltä 3.


Kansanopisto koulutusjärjestelmässä - ulkona vai sisällä?


Vuosikymmenien ajan on sanottu, että kansanopistot eivät ole osa Suomen virallista koulutusjärjestelmää, vaan ne ovat sen ulkopuolinen osa. Tämän vuoksi kansanopistoja ei ole saatu esille mihinkään koulutusjärjestelmäesitykseen, ei graafisiin kuviin tms.
Muissa pohjoismaissa kansanopistot ovat elimellinen osa kunkin maan koulutusjärjestelmää.

Kysymys ei Suomessa olekaan siitä, etteikö kansanopistoja voisi sijoittaa suomalaiseen koulutusjärjestelmään, vaan siitä että suomalaiset kansanopistot ovat mukana koulutusjärjestelmässä lähes kaikilla tasoilla, joten ne pitäisi myös sijoittaa sinne jokaiselle tasolle. Tämä on ilmeisesti vastaan opetusviranomaisten näkemystä.
Kansanopistoille pitäisi näköjään löytää "riittävän pieni" lokero koulutusjärjestelmässä,
ei ole ilmeisesti sopivaa että ne "huseeraavat" joka koulutustasolla: perusopetuksessa, lukio-opetuksessa, ammatillisissa perustutkinnoissa ja ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa, avoimessa yliopistossa ja ammattikorkeakoulutuksessa.

Mutta minkäs teet, kun kansanopistot toimivat kaikkialla ja kaikilla tasoilla.

Pekka Knuutti


tiistai 29. lokakuuta 2013

Taideaineiden viikon tuotoksia

maisemamaalausta

Käsityölinjalla opiskelu ei olekaan pelkästään käsitöiden valmistamista. Linjalla painotetaan myös käsityötaidetta ja muotoiluoppia. Taideaineiden viikolla vierailevana opettajana toimi muotoilija Riikka Jokisalo.

Viikon teemoja olivat mm. "värillä on väliä", ja "valot ja varjot toisensa kohtaa".

Kurssilla opiskeltiin luovaa piirtämistä ja piirtämisen perustekniikoita. Opiskelijat tekivät mm. skissejä eli nopeita piirroksia elävästä mallista (liitu), harjoittelivat yksityiskohtien ”kuvaamista” (lyijy) ja piirsivät maisemakuvia ulkona (hiili).
Ohjelmassa käytiin läpi myös värioppia ja värien perusteorioita, sekä toteutettiin asetelmamaalaus vesivärityönä. Valoa ja varjoja hahmoteltiin sekä luonnostelemalla että maalaamalla omakuva ja silhuettikuva. Myös perspektiivioppia käytiin läpi. Taideaineiden viikko oli hyvin kattava ja tiivis paketti, jossa opiskelijat taisivat löytää taiteilijan itsestään, ainakin valmiiden piirustusten ja maalausten perusteella.

Kiitokset viikosta Riikka-opettajalle!

* työt ovat vielä näytteillä opiston aulassa, yksi maisemamaalaus taisi mennä kaupaksi myös *


omakuvia maalaamalla

maisemakuvia

maisemakuvia
Riikan piirros Mummonmökistä

asetelmamaalausta
asetelmamaalausta a' la Tuuli
Riikan maalaus - Fieandtin sotatalli

Luonnos sotatallista

Tuulin maalaus