Väännänkö rautalangasta?

Käsityökurssien tuotokset valmistuvat pikkuhiljaa näin kevään kuluessa. Opintosuunnitelmaan kuuluu myös metallilankatöiden kurssi, joten opiskelijamme pääsivät vaihteeksi vääntelemään rautalankaa mielin määrin. Metallilankatöiden tekeminen vaatii paljon sorminäppäryyttä ja vähän käsivoimiakin.

Tuotoksissa yhdistettiin sopivasti näin pääsiäisen alla aiemmalla kurssilla valmistettuja pisankamunia metallilankatöihin, ja lopputuloksena syntyi näyttäviä asetelmia vaikka pääsiäisen ajan pöytäkoristeiksi. Ohjaajana kurssilla toimi Arja Nurminen Käsityökeskukselta.

Tuulin herkkää toteutusta ja taattua laatua! Tekniikka ei ole vaikea, mutta työläs, toteaa Tuuli.

Taito kehittyy- toteaa Riikka- rautalankaan voi yhdistää myös koristeita, kuten helmiä.

Pääsiäisen alla maalattiin munia myös akryyliväreillä pisankamunien lisäksi.

Malja koristeltuna pienillä siemenhelmillä, joka varsinkin alakuvassa pääsee oikeuksiinsa.

sudenkorento- vaikeuksien kautta!

Riikan ensimmäinen työ - kärpänen- alunperin piti tulla sudenkorento!

Enkeli ikkunaan turvaamaan hyvää oloa!

Pisankamunia

Käsityölinjan opiskelijamme osallistuivat 26.-27.3. taiteilija Sirpa Hasan vetämälle Pisankamunakurssille.

Pisanka- munien koristelussa käytetään vahatekniikkaa, joka on alun perin ukrainalaista kansanperinnettä. Slaavilaisessa perinteessä munien maalaaminen ja koristeleminen pääsiäiseksi on tärkeää, ja siihen liittyy paljon uskomuksia.

Eijan taiteilemia pisankamunia

"Sana pisanka johtuu kirjoittamista merkitsevästä verbistä. Pisankoiden koristeet ovat kuin oma kielensä, jossa jokaisella koristeaiheella on oma merkityksensä. Aiheet määräytyvät sen mukaan, kenelle muna valmistetaan pääsiäislahjaksi. Lähes aina pisankoissa on kuvattuna risti. Usein pisankan pintaa kiertää ympyrän kehiä; ukrainalaisen kansanperinteen mukaan ympyrä on pyhä kuvio – siinä ei ole nurkkia, joihin paha pääsisi asumaan. Lapsille annettavat pääsiäismunat koristellaan vaalein värein, ja usein niissä näkyy kananmunan valkoista pintaa. Tämä kuvastaa lapsen elämän mahdollisuuksia, ”tyhjää taulua” jonka elämä aikanaan värittää. Aikuisten lahjamunia koristavat usein hedelmällisyyden ja työn vertauskuvat: viljantähkät tai elämän huolien nelikymmeninen verkko. Vanhuksille tehtyjen munien pinnalta löytyy usein aihe, jota kutsutaan taivaan portiksi."
Lähde: ORTODOKSISIA PÄÄSIÄISAJAN IKONEITA JA PÄÄSIÄISMUNIA

Tuulin pisanka-tekniikalla koristelemia munia

Pisankamunat koritellaan käyttämällä ns. positiivi-negatiivi-tekniikkaa. Koristelusta kannattaa tehdä suunnitelma vaikka paperille, tai lyijykynällä munankuoreen ennakkoon. Aluksi koristeltavat munat pestään astianpesuaineella ja pyyhitään etikalla, jotta kaikki rasva kuoresta lähtee pois. Kannattaa valita koristeltavaksi mahdollisimman sileitä munia.

Riikan pisankamunia

Ensin peitetään sulatetulla vahalla kohdat, jotka lopullisessa kuvioinnissa halutaan jäävän valkoisiksi. Sitten muna kastetaan haluttuun väriliemeen. Vahaus- ja värjäysvaiheita toistetaan niin kauan, kunnes kaikki suunnitellut värit on saatu tehtyä. Värjääminen aloitetaan aina vaaleimmalla värillä, josta siirrytään tummempiin. Jos väri epäonnistuu, se voidaan poistaa munasta etikkapesulla. Vahakuvioita voi tehdä munan pintaan vaikkapa lyijykynään kiinnitetyllä nuppineulalla. Vahaus poistetaan joko kynttilän liekillä kuumentaen tai uunissa miedossa lämmössä. Muna pyyhitään puuvillakankaalla puhtaaksi ja haluttaessa lakataan. Munan tyhjennys tapahtuu vasta koristelun jälkeen. Munan tylppään päähän porataan reikä, ja sisus puhalletaan ulos toiseen päähän tehdyn pienen reiän kautta puhaltamalla.

Pisanka-tekniikalla koristeltuja pääsiäismunia © ETL 2013-14

Kiitokset Sirpa Hasalle mielenkiintoisesta kurssista ja hyvästä opetuksesta!