Huovasta monenlaista

Huovutus on käsityölinjallamme suosittu aihepiiri, jota opiskellaan useampaan kertaan vuoden mittaan eri tekniikoita käyttäen. Tällä kertaa huovasta muotoutui mm. hattuja, ja kaikenlaista muutakin pientä ja käytännöllistä.

Hattumaakarina

Kuvassa Riikan huopahatun tekovaiheet. Ensin huovutetaan villasta kaavan avulla hattuaihio, joka on reilusti suurempi kuin valmiin hatun koko. Sitten valitaan hattutukki (tässä kuvassa hieman suurennetaan kokoa superlonin avulla). Kostea huopakangas levitetään muotin päälleja aloitetaan varsinainen muotoiluvaihe, jossa hattua myös vanutetaan ja kutistetaan lopulliseen kokoonsa. Leikataan ylimääräiset reunavillat pois ja vanutetaan vielä reunakerrokset yhteen. Annetaan kuivua ja viimeistellään reunanauhalla. Tähän hattuun tulee vielä koristenauhat ulkopuolelle.

EDIT: Riikan hattu valmiina. Ympärillä itse punottua lautanauhaa.

Huovutettu myssy, kuvassa vielä reuna ompelematta.

Pientä ja sievää

Huovutettu pussukka kissan ruokapusseille tai kisunleluille.
Kissa osaa itse tassullaan ottaa lelut kun ne on tarjolla.
Lisää myös haastavuutta saada lelut.

Huovutettu avaimenperä - Tuulin työt tunnistaa jo uniikista tyylistään! Kuin myös pikkuisen huovutetun liskolemmikin.

Huopapunos

Huopapunosta tehdään rullaamalla solumuovin välissä.

Huopapunoksen tiivistäminen

Tekniikoita: vapaalanka- ja nunohuovutus

Vapaalankahuovutus: alla lakana, jonka päälle kieputeltiin villahahtuvaa, lakana päälle, rullataan, sidotaan kiinni ja pesukoneeseen hienopesulle. Hahtuvat huopuvat kiinni.

Nuno-huovutuksessa esihuopaan yhdistetään erilaisia materiaaleja (kimallekuidut, pitsit, kankaanpalat jne...), jotka "liimataan" kiinni peittäen koko työ silkkisifongilla. Työn edistyessä rakennusvaiheesta huovutukseen (rullaus, heittely), muodostuu huovan pintaan kolmiulotteisia "kuplia" aina sinne, missä kohtaa on estoja (kimallekuidut, pitsit jne..).

Lopputuloksena on upea, kevyt, -rakenteeltaan mielenkiintoinen asustekangas. Nunotetut asustekankaat myös kestävät käytössä hyvin. Villan nyppyyntyminen vähenee ja myös huovalle ominaista venymistä saadaan estettyä pintarakenteen ansiosta.

Parhaimmat pintamateriaalit nunoihin ovat silkkisifonki, pongee-silkki sekä sideharsokangas.

Lähde: http://awennstrom.fi/cfk_files/File/nuno_ohjeet.pdf

Tässä työssä ei ole esihuopaa pohjalla, vaan suoraan silkkisifongin päälle ladottiin merinovillaa ja  lankoja, jotka rullaustekniikalla kiinnittyivät silkkiin.

Valmis nunohuovutustyö

Nunohuovutusta harson päälle

Riikan silkkishaalin tekoa nunotekniikalla

EDIT: Riikan shaali valmiina.
Nunohuovutukseen yhdistettiin vielä helmikirjontaa.

Riikan shaalin helmikirjontaa.

Yllä kuvassa: Riikka huovuttaa koristeita, siis kuinka ollakkaan, jälleen aika suuri työ alkuvaiheessaan. "Tästä pitäisi tulla nuno-huovutustekniikalla iso silkkishaali. Opistolta löytyi hieman yli kaksimetrinen pala ponge-silkkiä ja tietenkin minun piti saada se käyttööni. Olin alunperin hankkinut reunoissa näkyvät merinovillahuopapalat, (niistä piti tulla huopakukkia ) ja aina vain jonkun työn ollessa kesken, kukkia ei koskaan valmistunut :). Siispä hankitulla taidolla silkkiä värjäämään ja tuloksena kaunis vihreä kangas. Em. merinovillahuopapaloista ei olisi tullut yhtenäinen reunus, siis piti hieman miettiä kuinka villasuikaleet, (n.15cm leveät) asettuisivat nätisti silkin reunoille. Seuraava työ olikin harsia ne kiinni ja sitten suunnittelemaan itse koristelua. Tässä tulossa punaisesta merinovillatopsista isoja kukkia tai jotain sen tapaista. kunhan villojen asetteluvaihe on valmis, niin lämmintä mäntysuopaliuosta suihkutetaan päälle ja koko komeus solumuovin sisään (alla on jo muovia) ja tekele rullataan tiiviisti putken ympärille. Solmitaan tiukkaan monesta kohdasta ja eikun rullaamaan. Sekä käsin "kauliten" tai lattialle ja jaloin painaen ja rullaten. Välillä auki ja katsastetaan onko kuviot tarttuneet ja reunapalat huopuneet kiinni ja uudelleen rullaamaan...  Joku kurssillamme keksikin että jaloin rullaamisvaiheessa voi ihan hyvin nojata pöytään ja lukea vaikka päivän lehden siinä sivussa."

Huivi vapaalankatekniikalla.Materiaalina hahtuvaa ja kiharaa villatopsia, joka on itse värjätty.

Huopatossutehtaassa

Hattujen, pussukoiden, myssyjen ja huivien lisäksi suosittu huovutuskohde on kunnon töppöset. Kuvasarjassa Satun ja Eija tossut.

Käsityötaidetta

Tuulin triptyykki. Idea sarjaan lähti leffasta "The nightmare before christmas".

Pisankamunia

Käsityölinjan opiskelijamme osallistuivat 26.-27.3. taiteilija Sirpa Hasan vetämälle Pisankamunakurssille.

Pisanka- munien koristelussa käytetään vahatekniikkaa, joka on alun perin ukrainalaista kansanperinnettä. Slaavilaisessa perinteessä munien maalaaminen ja koristeleminen pääsiäiseksi on tärkeää, ja siihen liittyy paljon uskomuksia.

Eijan taiteilemia pisankamunia

"Sana pisanka johtuu kirjoittamista merkitsevästä verbistä. Pisankoiden koristeet ovat kuin oma kielensä, jossa jokaisella koristeaiheella on oma merkityksensä. Aiheet määräytyvät sen mukaan, kenelle muna valmistetaan pääsiäislahjaksi. Lähes aina pisankoissa on kuvattuna risti. Usein pisankan pintaa kiertää ympyrän kehiä; ukrainalaisen kansanperinteen mukaan ympyrä on pyhä kuvio – siinä ei ole nurkkia, joihin paha pääsisi asumaan. Lapsille annettavat pääsiäismunat koristellaan vaalein värein, ja usein niissä näkyy kananmunan valkoista pintaa. Tämä kuvastaa lapsen elämän mahdollisuuksia, ”tyhjää taulua” jonka elämä aikanaan värittää. Aikuisten lahjamunia koristavat usein hedelmällisyyden ja työn vertauskuvat: viljantähkät tai elämän huolien nelikymmeninen verkko. Vanhuksille tehtyjen munien pinnalta löytyy usein aihe, jota kutsutaan taivaan portiksi."
Lähde: ORTODOKSISIA PÄÄSIÄISAJAN IKONEITA JA PÄÄSIÄISMUNIA

Tuulin pisanka-tekniikalla koristelemia munia

Pisankamunat koritellaan käyttämällä ns. positiivi-negatiivi-tekniikkaa. Koristelusta kannattaa tehdä suunnitelma vaikka paperille, tai lyijykynällä munankuoreen ennakkoon. Aluksi koristeltavat munat pestään astianpesuaineella ja pyyhitään etikalla, jotta kaikki rasva kuoresta lähtee pois. Kannattaa valita koristeltavaksi mahdollisimman sileitä munia.

Riikan pisankamunia

Ensin peitetään sulatetulla vahalla kohdat, jotka lopullisessa kuvioinnissa halutaan jäävän valkoisiksi. Sitten muna kastetaan haluttuun väriliemeen. Vahaus- ja värjäysvaiheita toistetaan niin kauan, kunnes kaikki suunnitellut värit on saatu tehtyä. Värjääminen aloitetaan aina vaaleimmalla värillä, josta siirrytään tummempiin. Jos väri epäonnistuu, se voidaan poistaa munasta etikkapesulla. Vahakuvioita voi tehdä munan pintaan vaikkapa lyijykynään kiinnitetyllä nuppineulalla. Vahaus poistetaan joko kynttilän liekillä kuumentaen tai uunissa miedossa lämmössä. Muna pyyhitään puuvillakankaalla puhtaaksi ja haluttaessa lakataan. Munan tyhjennys tapahtuu vasta koristelun jälkeen. Munan tylppään päähän porataan reikä, ja sisus puhalletaan ulos toiseen päähän tehdyn pienen reiän kautta puhaltamalla.

Pisanka-tekniikalla koristeltuja pääsiäismunia © ETL 2013-14

Kiitokset Sirpa Hasalle mielenkiintoisesta kurssista ja hyvästä opetuksesta!

Kuvia Toveripäiviltä

Opiston perinteisiä Toveripäiviä vietettiin viikonloppuna, 15.-16.3.2014. Kiitos teille kaikille, jotka olitte mukana! Oli mukava tavata teitä kaikkia.

Lauantaina nykyiset ja viime lukuvuoden oppilaamme kokoontuivat opettajineen ulkoilun merkeissä. Tänä vuonna ei päästy aiempien vuosien tapaan tandem- hiihtämään tai lumiveistoksia rakentamaan, mutta Terveysliikunnan ohjauksen opiskelijamme laativat aurinkoisen päivän ohjelmaksi mm. valokuvasuunnistuksen opiston alueella. Näyttääkö tutulta?

Löydätkö nämä paikat opiston tontilta?

Muutakin liikunta-aiheista kisailua oli ohjelmassa... Ja ilmeistä päätellen kaikilla oli hauskaa!

Ohjelmassa mukana hiippaili erehdyttävästi Pikachun näköinen olento... mistä lie opiston pihamaalle tupsahtanut, vaan iloisella mielellä vastaanotettiin!

pikachu jumpsuit

Lauantaina vietimme myös Toverimerkkijuhlaa, jossa uudet opiskelijamme saivat omakseen opiston Toveriliiton merkin. Opiskelijoilla oli juhlassa omaa ohjelmaa, kauniita lauluja ja hauskoja puheita. Saana ja Anneliina esittivät myös kaksi kaunista lauluesitystä.

"Tykkään susta niin että halkeen..." opiskelijoiden kuoro esitti oman sovituksensa Juha Tapion hitistä. Kaunista <3

Toverimerkkijuhlan jälkeen ohjelmassa oli Pirulainen-yhtyeen konsertti. Saliin kertyi mukavasti myös muita kuulijoita, Karstulasta ja kauempaa. Meno oli vauhdikasta, bändi ei varmasti jättänyt ketään kylmäksi! Live-esiintyminen on ehdottomasti tämän kokoonpanon valttikortti. Katso lisää Pirulaisen kotisivuilta.

Pirulaisen keikalla oli menoa ja meininkiä

Kitaristi Joni Koski, entinen opistolainen - luontomatkailulinjan opettaja

Sunnuntaita vietettiin perinteisen Toveripäiväjuhlan malliin. Aamu aloitettiin messulla Karstulan kirkossa, josta siirryttiin opistolle lounaalle. Päiväjuhlaan entisiä ja nykyisiä opiskelijoita sekä henkilöstöä kertyi satakunta henkeä. Tunnelma oli lämmin, tasavuosikurssilaiset tapasivat toisiaan, Toveriliiton puheenjohtaja, seurakuntaneuvos Alma Saari piti puheen, ja entiset opiskelijat kertoivat opistomuistojaan. Vuosikurssin 1963-64 opiskeljoita oli varsinkin saapunut paljon paikalle.

hetkiä sunnuntain päiväjuhlasta

Juhlassa esiintyi Kalmarin kuoro johtajanaan Veikko Heinäaho. Heinäaho myös säesti yhteislauluja.

Kalmarin kuoro joht. Veikko Heinäaho

Päiväjuhlassa ojennettiin rehtori Pekka Knuutille Suomen Kansanopistoyhdistyksen hallituksen myöntämä kultainen ansiomerkki. Kultainen ansiomerkki annetaan ansiokkaasta ja menestyksellisestä työstä 30 vuotta opettajana tai toimihenkilönä kansanopistossa toimineelle. Merkin saapui ojentamaan Suomen Kansanopistoyhdistyksen pääsihteeri Jyrki Ijäs. Kiitospuheessaan Pekka kiitti niin henkilöstöään kuin oppilaitaan tuesta ja innoituksesta työhön vuosien varrella. Onnea Pekalle, ja menestystä työuralla myös jatkossa!

Pekka Knuutti ja kultainen ansiomerkki 30 vuoden ansiokkaasta työstä

Tervetuloa Toveripäiville myös ensi vuonna - maaliskuun kolmas viikonloppu, laittakaahan jo kalentereihinne ylös! Ja saa meille tulla muulloinkin :)

Tunnelma Toveripäivillä oli niin keväisen lämmin, että mustikatkin maljakossa alkoivat kukkia.
Näin meillä opistolla.

Tervetuloa Toveripäiville!

Maaliskuun tienoilla

ollaan jo kevään puolella,

pitää talvesta toki ensin toipua huolella.

Tee se Toveripäivillä  –  tapaa tuttuja

 ja muistele opistoaikojen juttuja!

Tervetuloa koko perhe: osallistuminen ei voi olla erhe! 

Opiston perinteisiä Toveripäiviä vietetään tänä vuonna 15.-16.3. Ohjelmassa sekä perinteisiä Toveripäivätapahtumia, että jotain uutta!

Toveripäivät ovat juhla, jonne entiset opistolaiset kokoontuvat tapaamaan toisiaan ja vaihtamaan kuulumisia. Kaikki entiset ja nykyiset opiskelijat ja työntekijät perheineen ovat tervetulleita. Erityisesti kutsumme juhlaan ns. tasavuosikurssilaisia, v. 1963-64, 73-74, 83-84, 93-94 ja 2003-04 opiskelleita. Tasavuosikurssilaisille lähetämme kutsun vielä muistutuksena postitse, mikäli osoitetietomme teistä entisistä opiskelijoistamme ovat ajan tasalla.

Laittakaahan sanaa kiertämään taas! Toveripäivistä muistuttelemme vielä myös facebookissa.

Lauantain ohjelma on hieman "epävirallisempi", sunnuntain ohjelma perinteisempi. Tänä vuonna lauantai-iltana on tarjolla myös musiikillista ohjelmaa, kun mm. Provinssirockissa ja Puukko-Bluesissakin soittanut, Vuoden kansanmusiikkilevy 2013-palkinnon voittanut yhtye Pirulainen saapuu akustiselle keikalle opiston liikuntahalliin. Keikalle ovat tervetulleita kaikki, eli yleisöä ei ole rajattu pelkästään Toveripäivävieraisiin. Liput keikalle 10e. (Myös Smartum-setelit käyvät.) Kuuntele näyte Pirulaisen musiikista täältä. Luontomatkailulinjallamme opiskelleet saattavat löytää soittajista tutunnäköisiä kavereita ;)

Toveripäivien ohjelma:

Lauantai 15.3.2014

klo 14.00                            Kahvi

klo 14.30                            Yhteistä mukavaa:

                                           Talvisia kisailuja ulkona

 klo 16.00                            Päivällinen

 klo 17.00                            Toverimerkkijuhla

                                            ·         Opiskelijoiden ohjelmaa

                                            ·         Rehtorin puhe

                                            ·         Toverimerkkien jako

   

klo 18.00                            Konsertti. Pirulainen yhtye esiintyy kts.  http://pirulainen.fi/

                                            Liput 10 €. Lukuvuoden opiskelijoille 2013-14 vapaa pääsy.

Voit ottaa myös lapset mukaan tapahtumaan. Ilmoittele osallistumisesta ruokailujen takia ja jos tarvitset majoitusta viim. 10.3. 

Illalla mahdollisuus edellisvuosien opiskelijoiden tapaamisiin opiston tiloissa. Ota yhteys linjan vastuuopettajaan, jos haluat kokoontua epävirallisemmin yhteen opiskelutovereidesi kanssa!

Ota toverimerkki mukaan jos löytyy.

Sunnuntai 16.3.2014  

klo 09.00      Aamupala
klo 10.00      Messu Karstulan kirkossa.  Saarna kirkkoherra Timo Kumpunen
                    liturgi kirkkoherra Seppo Tiainen.
                    Musiikkia: Karstulan Seurakuntakuoro, Jouni Mäkisen johdolla
                    Säestys: kanttori Jouni Mäkinen.
klo 11.30      Lounas
klo 12.30      Päiväjuhla:

• Puheenvuorot: seurakuntaneuvos Alma Saari, rehtori Pekka Knuutti, kirkkoherra Timo Kumpunen.
• Aikaisempien vuosikurssien tervehdyksiä: mm. Lilja Jaakkola (ja muu 1963-64 opiskelijaryhmä), Päivi Laurila-Järvinen (1983-1984).
• Muistosanat poisnukkuneille: rovasti Elo Norja
• Musiikkiohjelmaa: Kalmarin kuoro Veikko Heinäahon johdolla                                                                         Yhteislaulujen säestys: Veikko Heinäaho

Kahviväliaika

klo 14.00      "Juhlakurssien" (vuosikurssit 1953-54, 1963-64, 1973-74, 1983-84, 1993-94 ja 2003-2004)  tapaamiset. Mukana entisiä työntekijöitä: mm. Alma Saari, Elo ja Kaisu Norja, Matti Lahti,                      Mirja Erämäki, Pirkko Möttönen.

klo 14.40-    Siionin Kanteleen seurat: Veikko Heinäaho ja Pekka Knuutti
15.10        

KAIKKI OPISTOLAISET, OPISTOYSTÄVÄT, SEURAKUNTALAISET TERVETULLEITA!

Kansanopistovierailulla Solvikissa

Avainhanke 3 päättymiseen liittyen vararehtorimme Sirkka Hokkanen pääsi vierailulle Ruotsiin Solvikin kansanopistoon joulukuussa 2013.

Matkassa mukana oli kansanopistojen hanketyöntekijöitä Karstulan opiston lisäksi mm. Kaustisen, Karkun, Helsingin, Vaasan ja Kauhajoen Evankelisilta opistoilta.

opistoväkeä matkalla

Matka alkoi EFO:sta Vaasasta, jossa osa matkalle lähtijöistä yöpyi.

Ruotsin puolelle matkattiin Wasa linen m/s Wasa Expressillä.

 

Puheliaan taksikuskin kyydillä halki talvisen Västerbottenin kohti Kågea, kylää 15km pohjoiseen Skellefteåsta

Majoittumisen jälkeen joulupäivällisille 

Taideopettaja Tomas Hultman kertoi opiston historiasta ja esillä olevista taideteoksista.



Ilta päättyi Kristianin pitämään iltahartauteen opiston kappelissa

Tapaamisia opiston työntekijöiden kanssa:

Rehtori Dan Lundsten kertoi Ruotsin kansanopistoista

Vararehtori, erit.op. Katarina Eriksson kertoi laatutyöstä

Oppilaitospastori Pär-Olof Eklund opiskelijahuollosta 

Opettajat omista kursseistaan (vrt. linjat)

Kiitos matkassa mukana olleille!

Ruotsin kansanopistot saavat toimintaansa enemmän julkisia varoja kuin kansanopistot Suomessa. Myös kansanopistojen asema koulutusjärjestelmässä on kiinteämpi ja tunnustetumpi kuin Suomessa. Käytännön toiminnassa on kuitenkin varsin paljon yhteistä: pyrkimys kohdata ihmiset ihmisinä sekä tukea ja auttaa jokaista opiskelijaa elämässään eteenpäin. Mekin saimme kokea myös Ruotsissa "kansanopistohenkeä": lämpöä, ystävällisyyttä ja aitoa kohtaamista. - Sirkka

Ajatuksia Opistonmäeltä 5

Aurinkoisia ja Oivallisiakin uutisia opistolta.

Kuten opiston koti- ja Facebook-sivuilta olet varmaan huomannut keittiömme sai tammikuussa tehdyssä elintarvikevalvonnan tarkastuksessa parhaan arvosanan eli oivallisen.

Paras arvio tuli heti ensimmäisellä tarkastuskerralla, opiston keittiön toiminnassa ei siis ollut mitään huomautettavaa elintarviketurvallisuuden kannalta. Opiston ruoan maittavuudenhan on jokainen opistolla ruokaillut jo erinomaiseksi havainnut.
Tervetuloa siis syömään opiston viihtyisään ruokalaan. Lounas on tarjolla ma-pe klo 11.30-12.30.

Maanantaina 17.2. opiston pitkäaikainen laitoshuoltaja Signe Pekkanen sai ansaitusti Luoteisen Keski-Suomen Nuorkauppakamarin myöntämän Aurinkoinen asiakaspalvelija -tunnustuksen.
Signe on esimerkki hyvästä asiakaspalvelijasta: aina iloinen, aina valmis kuuntelemaan, hänellä on aina aikaa asiakkaalle ja hän toteuttaa asiakkaan toiveet yleensä saman tien. Sama iloisuus ja yhteistyökyky näkyy myös suhteessa työtovereihin. Signe on jäämässä eläkkeelle tämän vuoden loppupuolella ja opistolla on kova ja vaativa tehtävä saada hänelle seuraaja, joka täyttäisi edes osaltaan Signen paikan.

Vuoden alku on siis näiltä osin ollut aurinkoinen ja oivallinen. Uskotaan, että lisää hyviä juttuja ja uutisia on opistolta tulossa.

 Pekka Knuutti

Aurinkoinen asiakaspalvelija

"Pohjoisen Keski-Suomen alueella toimiva Luoteisen Keski-Suomen nuorkauppakamari on myöntänyt vuosittaisen Aurinkoisen asiakaspalvelija -tunnustuksen pohjoisen Keski-Suomen alueella  vuodesta 1992 lähtien. Tunnustus on henkilökohtainen eikä se ole toimialasta riippuvainen, vaan henkilön palveluasenne ratkaisee. Henkilö, jolle tunnustus myönnetään, on osoittanut jo pidemmän ajan sisäistäneensä asiakaspalvelijan roolinsa erinomaisesti ja hänet tunnetaan siitä useilla eri tahoilla.

Tunnustuksien määrä vaihtelee vuosittain. Jokainen tunnustuksen saaja on omalla sarallaan tehnyt merkittävää työtä asiakaspalvelun osalta sekä toiminut aktiivisesti ja ennen kaikkea ollut positiivisesti myötävaikuttamassa oman paikkakuntansa toimintaan." (Lähde: Kaupoille Karstulaan-sivusto )

Ja arvatkaapa, kuka on vuoden 2013 palkittu aurinkoinen asiakaspalvelija? Opistomme laitoshuoltaja Signe Pekkanen! Palkinto tuli kyllä ehdottomasti oikealle henkilölle, ja tähän yhtyvät varmasti sekä opiston nykyinen että entinen henkilöstö sekä opiskelijat. Opiskelijoille hän toimii työnsä ohessa "varaäitinä", ystävänä ja kuuntelijana, ja silti myös työkavereille riittää hymyä ja hyvänhuomenentoivotuksia joka aamu, vuodesta toiseen.

Onnea paljon Signelle!!! Jatka samaan malliin!

Aurinkoinen asiakaspalvelija Signe

Työkaverit ja opiskelijat äänestivät Signen aurinkoiseksi asiakaspalvelijaksi