Paperimassatöitä

Käsityölinjan paperimassa-askarteluja:


PLASTISEN PAPERIMASSAN VALMISTUS

- Ohjeesta valmistuu n. 12-14 kg paperimassaa:
10 litraa vettä
½ litraa liisterijauhetta
½ litraa puuliimaa (esim Erikeeper, rautakaupat)
1 litra kaoliinia (pieniä määriä saa apteekista)
1 litra liitujauhetta (pieniä määriä saa apteekista)
   selluvillaa (= Ekovilla, jota käytetään mm. seinärakenteiden eristeenä - saa rautakaupoista.)

Työvaiheet:
HUOM! Käytä massanvalmistuksessa hengityssuojainta. Hienojakoiset raaka-aineet pölyävät hengitysilmaan!
1. mittaa astiaan haalea vesi ja lisää liisterijauhe pienissä erissä huolellisesti sekoittaen. Anna liisterin turvota n. 10-15min.
2. Lisää liima sekoittaen
3. Lisää kaoliini ja liitujauhe
4. Lisää selluvilla massaan pienissä erissä käsien välissä hieroen. Anna massan tekeytyä välillä. Selluvilla määrä riippuu käyttötarkoituksesta. Tasotöissä massa saa olla kovempaa, kun taas kolmiulotteisissa ja muottiin tehtävissä töissä massan voi jättää löysemmäksi.

Massan sekoittamiseen käytetään poraa ja maalisekoittajan terää. Pienet erät voi valmistaa käsin vaivaten (suojahanskat!).  Massa kutistuu kuivuessaan n. 5-10% - löysä massa kutistuu kovaa enemmän.
Jos massa on liian kuivaa, löysennä sitä liisterillä - ei vedellä. Mikäli haluat massasta kovempaa, lisää massan joukkoon esim. puupurua tai hiekkaa.

selluvillaa

isompi määrä massaa kannattaa sekoittaa koneella

valmis  paperimassa

massaa kannattaa muotoilla muovitetun muotin päällä

Tämä työ käsin alustettu paperimassasta, vehnäjauhoista, vedestä ja tilkasta puuliimaa. Erilaisia massasekoituksia kannattaa lähteä rohkeasti kokeilemaan. Peilin palaset on upotettu kosteaan massaan.Pinta maalattu kankaanpainovärillä, joka sekin oli kokeilu.

Tuuli valmisti askartelumassasta avaimenperiä:

askartelumassaa saa hyvin varustelluista askartelukaupoista

Tuulin askartelumassasta valmistamia avaimenperiä

Kuvia valmiista paperimassa-askartelun tuotoksista tulossa myöhemmin...

Kankaanpainantaa

Käsityölinjalla harjoitellaan kankaanpainantaa eri tekniikoin. Tällä kertaa tehtiin kankaista yksilöllisiä värjäämällä ja painamalla kankaaseen kuvioita muutamilla eri tekniikoilla. Syksyn mittaan onkin jo harjoiteltu erilaisia värjäystekniikoita eri materiaaleille, värjäysaihetta on käsitelty mm. luonnonvärjäys-kurssilla lankojen kohdalla ja paperimassakurssilla massan värjäämisessä ja värien sekoittamisessa. Varsinaista värioppia opiskeltiin mm. Taideaineiden viikolla.

Kankaita mahdollisesti jatkojalostetaan uusiksi tuotteiksi ompeluaiheisilla kursseilla.

Ruusukankaassa pohjaväri saatu aikaan reaktiivivärjäyksellä, kuviot painettu valotetulla seulalla peittopastalla. 

Riikan paita uudella ilmeellä

Eijan piparikangas leimasinpainannalla toteutettuna

Valokuvasta ja omasta piirroksesta tehtyjä painomalleja. Painatus toteutettu valotetulla seulalla.

Satun kankaanpainotöitä - valokuvakuosi

Satun kankaanpainotöitä - kissakuosi

Eijan reaktiivivärjätty kangas, kuviot tehty etsaamalla

Riikan paita, kuvio etsaamalla

Ajatuksia Opistonmäeltä 3.

Kansanopisto koulutusjärjestelmässä - ulkona vai sisällä?


Vuosikymmenien ajan on sanottu, että kansanopistot eivät ole osa Suomen virallista koulutusjärjestelmää, vaan ne ovat sen ulkopuolinen osa. Tämän vuoksi kansanopistoja ei ole saatu esille mihinkään koulutusjärjestelmäesitykseen, ei graafisiin kuviin tms.
Muissa pohjoismaissa kansanopistot ovat elimellinen osa kunkin maan koulutusjärjestelmää.

Kysymys ei Suomessa olekaan siitä, etteikö kansanopistoja voisi sijoittaa suomalaiseen koulutusjärjestelmään, vaan siitä että suomalaiset kansanopistot ovat mukana koulutusjärjestelmässä lähes kaikilla tasoilla, joten ne pitäisi myös sijoittaa sinne jokaiselle tasolle. Tämä on ilmeisesti vastaan opetusviranomaisten näkemystä.
Kansanopistoille pitäisi näköjään löytää "riittävän pieni" lokero koulutusjärjestelmässä,
ei ole ilmeisesti sopivaa että ne "huseeraavat" joka koulutustasolla: perusopetuksessa, lukio-opetuksessa, ammatillisissa perustutkinnoissa ja ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa, avoimessa yliopistossa ja ammattikorkeakoulutuksessa.

Mutta minkäs teet, kun kansanopistot toimivat kaikkialla ja kaikilla tasoilla.

Pekka Knuutti

Taideaineiden viikon tuotoksia

maisemamaalausta

Käsityölinjalla opiskelu ei olekaan pelkästään käsitöiden valmistamista. Linjalla painotetaan myös käsityötaidetta ja muotoiluoppia. Taideaineiden viikolla vierailevana opettajana toimi muotoilija Riikka Jokisalo.

Viikon teemoja olivat mm. "värillä on väliä", ja "valot ja varjot toisensa kohtaa".

Kurssilla opiskeltiin luovaa piirtämistä ja piirtämisen perustekniikoita. Opiskelijat tekivät mm. skissejä eli nopeita piirroksia elävästä mallista (liitu), harjoittelivat yksityiskohtien ”kuvaamista” (lyijy) ja piirsivät maisemakuvia ulkona (hiili).
Ohjelmassa käytiin läpi myös värioppia ja värien perusteorioita, sekä toteutettiin asetelmamaalaus vesivärityönä. Valoa ja varjoja hahmoteltiin sekä luonnostelemalla että maalaamalla omakuva ja silhuettikuva. Myös perspektiivioppia käytiin läpi. Taideaineiden viikko oli hyvin kattava ja tiivis paketti, jossa opiskelijat taisivat löytää taiteilijan itsestään, ainakin valmiiden piirustusten ja maalausten perusteella.

Kiitokset viikosta Riikka-opettajalle!

* työt ovat vielä näytteillä opiston aulassa, yksi maisemamaalaus taisi mennä kaupaksi myös *

omakuvia maalaamalla

maisemakuvia

maisemakuvia

Riikan piirros Mummonmökistä

asetelmamaalausta

asetelmamaalausta a' la Tuuli

Riikan maalaus - Fieandtin sotatalli

Luonnos sotatallista

Tuulin maalaus

Ajatuksia Opistonmäeltä 2.

Todellinen aikuisoppilaitos ?

Karstulan Evankelinen Opisto on yksi Suomen yli 80:stä kansanopistosta. Karstula on monella tapaa arvioituna keskiverto-opisto. Jos mitaamme toiminnan,  henkilökunnan tai opiskelijaviikko tuotannon määriä, niin olemme lähellä keskiarvoja.
Eräs merkittävä poikkeus kuitenkin löytyy: Opiston opiskelijoiden keski-ikä on ollut jo toistakymmentä vuotta varsin korkea. Esimerkiksi työvuonna 2012-2013, pitkien linjojen opiskelijoiden keski-ikä oli 32 vuotta. Opiskelijat ovat siis työikäisiä, paljolti työelämästä tulleita ammattin vaihtajia, työelämän ulkopuolelta (kodeista) tulleita, tai koulutustaan ja pätevyyttään täydentäviä ihmisiä. Opisto on todellinen aikuisoppilaitos, kuten kansanopiston on tarkoituskin olla.

Pekka Knuuttí

Ps. Kyllä meillä nuorillekin on tarjontaa, joten tervetuloa koulutukseen Sinä peruskoulun/lukion   
      päättänyt nuori aikuinen.







 
 

Ajatuksia Opistonmäeltä 1.

Kansanopiston pitäisi liittyä mahdollisimman kiinteästi paikkakuntaansa ja taustayhteisöönsä, näin ainakin on opetus- ja kulttuuriministeriö vuoden 2011 ylläpitämislupakierroksen yhteydessä linjannut.
Toteutimme paikkakuntaan liittymistä eilisellä rehtorin tunnilla tutustumalla Karstulan museoon ja sen laajoihin, yli 2000 esineen kokoelmiin. Kaikki talven opiskelijat olivat paikalla ja heidän kiinnostuksensa lämmitti historian opettajan koulutuksen saaneen mieltä.

Karstula on ollut monella tapaa esillä myös koko maan historian vaiheissa, oli sitten kysymys esim. talous-, sota-, urheilu- tai poliittisesta historiasta.

Erään opiskelijan kommentti: " pitäisi varmaan käydä tutustumassa myös kotipaikkakunnan historiaan", Vastasin, että "kyllä kannattaisi".

Pekka Knuutti

Kudontaa käsityölinjalla

Käsityölinjalla on syksyn mittaan kudottu kangaspuilla monenlaista. Tässä muutamia tuotoksia:

* Kudontamalleja ja -tietoa löydät mm. Punomo - käsityö verkossa -palvelusta *

Eijan kutoma, tyylikkään yksinkertainen vaalea matto on kudottu yksivärisestä kuteesta ruusukas -sidoksella.

Tuuli kutoi huivin merinovillasta käyttämällä nastallista sidosta.

Tuulin kudottu merinovillahuivi

Riikka taas sai valmiiksi tällaisen kudekuviollisen poppanaliinan.