Hoiva-avustajaksi?

Onko ihmisen hyvinvointi lähellä sydäntäsi?
Oletko matkalla hoitotyön ammattilaiseksi? 

Meillä opistolla alkaa syksyllä 2013 Hoiva-avustaja/henkilökohtainen avustaja -opintolinja. Opiskelu kestää vuoden, ja painottuu hyvin paljon työhön ja tekemällä oppimiseen. Olisiko sinusta hoitotyön ammattilaiseksi?

Koulutuksemme tarkoituksena on antaa monipuoliset valmiudet toimia henkilökohtaisena avustajana, hoiva-avustajana tai omaishoitajana. Koulutus on myös portti hoito- ja huolenpitotyön maailmaan alasta kiinnostuneelle. Hoivalinjan jälkeen on hyvä jatkaa opintoja, jos ala tuntuu kiinnostavalta. Koulutuksesta saat myös paljon työelämäkontakteja, jos haluaisit työllistyä alalle heti opintojen jälkeen.

Koulutuksen aikana sinulla on halutessasi mahdollisuus suorittaa aikuisten ammatillisesta lisäkoulutuksesta valintasi mukaan osatutkinto: perhepäivähoitajan ammattitutkinnosta terveys, turvallisuus ja ruokahuolto, tai koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjauksen ammattitutkinnosta erityistä tukea tarvitsevien ohjaaminen. Näistä osatutkinnoista on konkreettista hyötyä, kun tulevaisuudessa opiskeletkin lisää.

Hoivalinjan opintosuunnitelma rakennetaan omien valmiuksiesi ja tavoitteidesi mukaan. Opiskelu kansanopistolinjalla sopii niin aikuiselle alanvaihtajalle, kuin vielä omaa paikkaansa etsivälle nuorellekin. Opiskelussa painotetaan tekemällä oppimista, ja vuoden koulutus onkin hyvin tiivis paketti hoitoalalla tarvittavaa tieto-taitoa.

Otahan yhteyttä jos aiot hoiva-alalle - rakennetaan sinulle sopiva opiskelupaketti yhdessä!

Hakemus: http://www.keokarstula.fi/index.php?option=com_facileforms&Itemid=97

Lisätietoa: kansanopisto@keokarstula.fi
p. 014-5252200
www.keokarstula.fi

Heinäkuun alun kuulumisia

Vilkas viikko meneillään: talo täynnä Karstulan ampumaviikon majoittujia, musiikkileirin asioita järjestellään ja viikonlopuksi tulossa 200 ihmistä omaan kesätapahtumaansa. Tähän vielä lisäksi kyselyitä ja hakemuksia talvikauden opintoihin. Varsinaista tekemisen meininkiä talossa.

Opistoamme on kehuttu mm. siitä, että täällä on kodinomainen ilmapiiri. Se tuli taas todistettua äsken: piano piti siirtää luokasta saliin, siihen tarvittiin kiinteistöhuollon miesten lisäksi pari vahvaa miestä lisää. Paikalla ollut pianon virittäjä lupautui yhdeksi. Onneksi ulko-ovesta tuli juuri mies, jota vararehtori luuli aamupalalle tulevaksi, opistolla jo majoittuneeksi ampujaksi. Mies lupautui hommaan....ja tuli sen jälkeen toimistolle kysymään, että löytyykö hänelle majoitusta...olikin vasta tulossa opistolle!?! Mitä tästä opimme: opistolla on niin kodinomainen ilmapiiri, että vasta sinne tulevatkin napataan huonekalujen ja pianojen siirtoon mukaan ;)

Loppu hyvin, kaikki hyvin. Piano on paikallaan ja apurit saivat aamupalan vaivoistaan...ja aamu alkoi iloisella naurulla ja hymyllä. :)

Satusivellin

Karstulassa vietettiin Satusivellin -lastenkulttuuriviikkoa 24.-30.6.2013

Osana teemaviikkoa Karstulan Evankelinen Opisto järjesti perinteisen Satusivellin-kuvataideleirin, sekä uuden Satusivellin-teatterileirin 27.-30.6.2013

Taideleirin opettajana toimi tuttuun tapaan kuvataideopettaja, taiteen maisteri Anne Mäntynen. Teatterileiriä luotsasi teatteri-ilmaisun ohjaaja Pilvi Honka. Leiriläisiä oli yhteensä noin 35, ikähaarukalla 5-15 vuotta.

Kuvataideleirin opettaja Anne Mäntynen
kuvausretkellä leiriläisten kanssa

Kuvataideleirin teemana oli "kuvaa, kuvita maalaus". Taideleiri järjestettiin tänäkin vuonna taiteilija Kylli Kosken, eli Kylli-tädin hengessä.

kuvausharjoituksia

"Maalauksen ja valokuvauksen välillä on monia yhtäläisyyksiä. Valokuva on ollut sen keksimisestä lähtien taiteilijan apuväline, hetkien, ihmisten ja paikkojen tallentajana, mutta myös omana taiteen lajina. Täydellisen kuvan luomiseksi niin valokuvaajan kuin maalarinkin  on tehtävä paljon töitä.  Uudet tekniikat ja digitalisoituminen ovat tuoneet tuhansia uusia tapoja rakentaa kuva.  Tänä vuonna syvennymme leirillä maalauksen ja valokuvan luomaan mahdollisuuteen. Otamme kuvia, käytämme niitä lähtökohtina tai osina töillemme. Siirrämme kuvia erilaisille pinnoille ja jatkamme niitä maalauksiksi." Anne Mäntysen esittely taideleirin sisällöstä. 

Leirillä toteutettiin kuvauksen ja maalauksen yhteistyötä mm. pikselimaalauksen, panoraamamaalauksen, yhteisten kuvausretkien ja perinteisen piirtämisen keinoin.

Teatterileiri sisälsi naurun ja leikin lisäksi improvisaatiota, sadutusta, ilmaisuharjoituksia, luovaa toimintaa ja esitysten tekemistä. Leiriläiset mm. vierailivat Nurkkateatterilla, ja valmistivat esityksen sunnuntain

teatterileiriläisiä

Satusivellin-viikon päätösjuhlaan.

Teatterileirillä mm. tutustumis- ja ryhmäytymisleikkejä, Mennään yhdessä satumaailmaan, sadutusta ja luovaa rentoilua, Leikkiin lämmittely, Hahmoon hyppääminen ja Sadut heräävät eloon -osiot. 

Teatterileiriyhteistyössä tiiviisti mukana oli Karstulan kunnan kulttuuritoimi.

Leiriläisillä, opettajilla ja ohjaajilla Timolla ja Maijalla vaikutti olevan taas kerran mukavaa - otetaanko ensi vuonna uusiksi? Satusivellin-leiri jatkaa perinteitään ensi vuonna uudella teemalla, ensimmäiset tulijat ovat jo ilmoittautuneet mukaan.

Isovanhempien ja lastenlasten Aarrearkku-leiri

-leiri Karstulan evankelisella opistolla kutistui melko pieneksi, kun muutama ”perhekunta” joutui sairastumisen vuoksi perumaan tulonsa. Mutta lapsilla oli sitäkin  hauskempaa;  he saivat valita, mitä haluavat tehdä leirillä. Sää helli meitä auringolla ja lämmöllä koko ajan.

Niinpä pojat pääsivät kalastusretkelle ponttoonilautalla  Pääjärvelle lämpöisessä, tosin hiukan sateisessa kesäsäässä, joka kuitenkin  kirkastui nopeasti aurinkoiseksi aamupäiväksi.  Eikä retki ollut turha, pojista nuorin, Mikki sai uistimeensa lähes kilon painoisen kauniin kuhan juuri ennen rantaan paluuta. Kalasta ei riittänyt koko leirijoukolle ateriaksi, joten leirin yhtenä ohjaajana toiminut Timo vei  kuhan kotiinsa ja sai siitä mainion illallisen.

Ohjaajat Timo ja Pirjo sekä leiriläiset kalalla

Mikki ja kalansaalis

Kalastusretkellä Pääjärvellä

Opiston ruoka – herkullista, juuri lapsille sopivaa   ja riittoisaa! Ensimmäisenä päivänä yksi leiriläisistä kysäisi:  ”Ai, syödäänkö täällä joka 20. minuutti?”  Viimeisen ruokailun yhteydessä samainen poika pohti: ”Miksi pitää siunata ruoka, kun on noin hyvät kokit?”  Vastasimme, että meitä on siunattu erinomaisilla kokeilla, sekin on Jumalan lahjaa.

Aarteita etsittiin ja löydettiin vanhanaikaisesti  aarrekartan avulla opiston alueelta ja nykyaikaisesti  GPS-laitteella, eli tutustuttiin myös  geokätköilyyn etsimällä lähistön geokätköt, joita löytyi sekä vanhalta leirintäalueelta että Karstulan näkötornilta.  Leirin päätteeksi tehtiin leirin ikioma muistogeokätkö ”Aarteemme”   läheisen Suomen sodan muistomerkin lähistölle.

Geokätköilyä

Toisena päivänä pelattiin koko joukolla frisbee-golfia eli metsäfrisbeetä Karstulan vanhalla leirintäalueella. Peli osoittautui mukavaksi harrastukseksi, jota kaikenikäiset voivat pelata yhdessä,  ja sitä voi harjoitella vaikka yksinkin kotosalla heittämällä frisbeekiekkoa esimerkiksi vanhaan muovisaaviin.

Frisbeegolf sopii niin lapsille kuin aikuisillekin

Karstulassa frisbeegolfin pelaamiseen on hyvät mahdollisuudet

Kolmas leiriläisten valinta oli melonta kanooteilla. Tyyni järvi, auringon paiste ja  lintujen laulu muodostivat mainion ympäristön melontaretkelle, jonka päätteeksi joku lapsista totesi:  ”Tästä voisi tulla mulle harrastus!”  Viileän kauden jäähdyttämä, mutta helteessä nopeasti  lämminnyt  järven vesi kutsui uimaan monta kertaa päivässä,  iltaisin myöskin saunottiin ja uitiin.

Melomaan lähdössä

Tästä taisi tulla uusi harrastus...

Iltaohjelmissa hassuteltiin, naurettiin ja leikittiin, mutta  hiljennyttiin  myös kuuntelemaan ja katsomaan Saku-vaarin piirtämiä ja kertomia tarinoita. Raamatusta Saku-vaari kertoi  ja piirsi mm. Danielista leijonien luolassa ja samalla Sirpan tuoma leijona-asu heräsi eloon ja leijona tallusteli paikalle takkahuoneeseen. Sirpan tyttären Anna-Marian tekemät eläinten puvut  olivatkin yksi leirin suosikeista!

Saku-vaari piirtää ja kertoo

Iltaohjelmassa rantasaunalla makkaranpaistoa

Käytiin myös tutustumassa paikallisiin nähtävyyksiin.                                                                                       Wanhoissa  Wehkeissä riitti ihmettelemistä niin tytöille kuin pojillekin. Siellä me aikuiset huomasimme olevamme jo historiaa; suuri osa esineistä ja ajoneuvoista kun oli peräisin meidän lapsuutemme ja nuoruutemme vuosilta!  Museon tiloissa tosin  oli niin kuuma helteen ansiosta, että  vierailu jäi lyhyehköksi, mutta sinnepä voi mennä seuraavalla leirillä uudelleen!

Wanhoja Wehkeitä tuvan täydeltä

Kirkkovuoren  näkötorni  "mörkömetsineen" on toinen hieno käyntikohde, jonne menimme autoilla nousten tornille jalkaisin. Tornin näköalatasanteelta näkee kauas järven selkien yli ja metsien taakse, keskisuomalaista maisemaa kauneimmillaan!

Maisemaa näkötornista kuvattuna

Leiriläisiä näkötornin huipulla

Mörkömaa? Hui sentään. Kaikkea täältä Karstulasta löytyykään...

Tornissa käynnin jälkeen pidimme lasten leirikirkon tornin viereen rakennetussa ulkoilmakirkossa. Saku kertoi Johannes Kastajasta ja siitä, miten me kaikki olemme taivaan Isälle rakkaita, hänen omikseen kastettuja lapsia, ja Sirpa opetti laululeikin  liittyen rampaan mieheen Jerusalemin portilla. ”Kultaa ja hopeaa et saa, vaan vieläkin parempaa: nouse ja kävele!”

Leirikirkko pidettiin Kirkkovuoren näkötornin juurella

Lapsista leiri päättyi liian pian, mutta  ”ensi vuonnahan tullaan uudestaan!”                                                   Koska kaikki ilmoittautuneet eivät olleet  päässeet  mukaan, lähetimme heille jokaiselle vielä kaikkien leirillä olleiden allekirjoittamat tervehdykset tältä ensimmäiseltä isovanhempien ja lastenlasten yhteiseltä Aarrearkku-leiriltä.

Leirin loppupalaverissa kokosimme yhteen sen, mikä oli leirillä parasta: ruoka ja pullat, eläinten puvut, melonta ja kalastus, uiminen,   yhdessäolo  serkkujen kanssa, huone sekä  Saku-vaarin tarinat.     Seuraavalta leiriltä toivottiin: mukaan enemmän lapsia, mummuille lisää lepoaikaa ja lettuja!

Leirileijona olikin ihan kesy!

Karstulan opiston alue rantoineen on mitä mainioin leiripaikka tällaiselle lasten ja aikuisten yhteiselle leirille; siellä on viihtyisä ja kaunis ympäristö, jossa voidaan tehdä monenlaista mukavaa, on myös sadepäivien varalle paljon sisätiloja  (joita ei nyt juuri tarvittu eikä ehditty käyttää) : iso voimistelusali, kuntosali, erikokoisia luokkatiloja, takkahuoneita, saunoja sekä ennen kaikkea hyvin ystävällinen ja auttavainen henkilökunta.

Kaikkien leiriläisten yhteinen kiitos henkilökunnalle ja opistolle näistä touhun täyttämistä leiripäivistä!

Pirjo Nurmesviita

Sirpa-ohjaajakin rentoutuu keinussa ohjelmien välissä

Aarteenetsintää leirillä - mikä kumma tuolla puun alla piileskelee?

Lisätietoa Aarrearkusta:

www.aarrearkku.fi
www.evankeliset.net

Mikä ihmeen kpl?

Kpl eli kasvatus- ja psykologisten aineiden linja on valmentautumista kasvatus- ja sosiaalialan akateemisiin opintoihin yliopistossa ja/tai ammattikorkeakoulussa. Opintojen rungon muodostavat kunkin opiskelijan valitsemat avoimen yo:n opinnot. 

Lukuvuonna 2013-2014 tarjolla on kasvatustieteen ja aikuiskasvatuksen / psykologian / erityispedagogiikan / draamakasvatuksen perusopinnot sekä erityispedagogiikan aineopinnot (niille, joilla perusopinnot on jo tehty). Rungon ympärillä on oppitunteja kasvatusalaan liittyvistä aiheista, opiston koulunkäynnin ohjaajaopiskelijoiden ja/tai perhepäivähoitajaopiskelijoiden ohjelmasta. Linjalla on myös mahdollisuus suorittaa Vakava-valmennuskurssi. Opiskelu on vahvasti henkilökohtaistettu opiskelijan omien ainevalintojen pohjalta.

Opettajana olen tietysti vähän jäävi kehumaan linjaa. Kevään 2013 opiskelijapalautteen mukaan kpl-vuosi mm.
*kasvatti itsenäisyyttä ja taitoja opiskeluun ja elämään yleensä 
*opetti paljon itsestä, toisista ja ihmisestä yleensä
*opetti ryhmätyötaitoja ja kykyä toimia erilaisten ihmisten kanssa
*antoi valmiuksi alan hakuihin
*osoitti, että kasvatus- ja sosiaaliala on juuri se, johon haluaa tähdätä ja jonka eteen haluaa tehdä töitä.

Jokainen opiskelijoista sai myös suoritettua avoimen yliopiston opintoja, osa koko perusopintokokonaisuuden (25op)!


Suosittelen kpl:ää lämpimästi kaikille mm. yhteisöpedagogiksi, lastentarhanopettajaksi / sosionomiksi, opettajaksi, ohjaajaksi tähtääville. Se on hyvä kaikille, joita yliopisto-opinnot kiinnostavat, mutta vielä hiukan arveluttavat, tai jollei yliopiston ovi auennut vielä ensimmäisellä hakukerralla. Linja tarjoaa hyvän välivuoden myös jo työelämässä oleville, oman osaamisen vahvistamiseen tai vaikka alaa vaihtaville.
                                                                
Sirkka-ope




p.s. jos kiinnostuit, käy täyttämässä hakemus osoitteessa: http://www.keokarstula.fi/index.php?option=com_facileforms&Itemid=97

Käsityönopettajan mietteitä

Työntäyteinen vuosi on käsityölinjalla takana. Vuoteen mahtuu paljon, paljon onnistumisen kokemuksia, mutta myös pettymyksiä, kun kaikki ei aina mennytkään suunnitelmien mukaan. Takana on 36 viikkoa ahertamista ja paljon on saatu aikaan. Päivät ovat kuluneet kuin lennossa! Blogissa on vain pieni osa valmistuneista töistä ja niihin käytetyistä eri tekniikoista.

Käsityölinjalla opiskeli 9 eri ikäistä ja eri elämäntilanteista tullutta opiskelijaa. Osa aikoo hakeutua alalle opiskelemaan, osa vietti sapattivapaata töistä ja joku vain mietti, mitä voisi tehdä jatkossa. Meillä keskitytään enemmän tekemiseen ja siitä saatuihin elämyksiin kuin kirjallisiin tehtäviin. Aika paljon olemme myös

Lankojen kasvivärjäystä

pystyneet henkilökohtaistamaan opiskelua riippuen oppilaan valmiuksista tai mahdollisista jatkosuunnitelmista.

Palautteissa kerrotaan mm. että vuosi on merkinnyt tietoa eri tekniikoista, mutta erityisesti moni on oppinut paljon itsestään ja siitä, että - hei minähän osaan! Ei siis tarvii olla valmiiksi käsityöläinen, vaan voi oikeesti tulla kokeilemaan käsillä tekemistä ja ehkä karkottaa myös se koulukässän peikko - jos sellainen on sattunut sinne juurtumaan - pois ajatuksista. Käsityö  ja niiden tekeminen tuottaa mielihyvää ja onnistumiset ruokkii itsetuntoa. Eri tekniikoiden kokeilut ovat myös selkiyttäneet omia suunnitelmia – tätä mä haluun tehdä jatkossa! Moni koki myös, että oppi tulemaan toimeen erilaisten ja eri-ikäisten ihmisten kanssa. Ja ruokahan meillä maailman parasta! Kiitos kaikille monista mieleenpainuvista hetkistä kanssanne ja muistakaa olla rohkeita ja uskoa itseenne!

Pikkuhiljaa ajatukset kulkevat kohti kesälomaa:

Kesän hauskimmat päivät eivät ole niitä,
joina tapahtuu jotakin hienoa tai jännittävää,

vaan joina koetaan pieniä onnen hetkiä
ja jotka soljuvat yksitellen,
mutkattomasti kuin helmet nauhaan.

(tuntematon)

Iloista kesää!

Aurinkoista kesää toivottelee Sinikka – ope!

Tulevaisuus kasvatusalalla?

Ovatko lapset tai nuoret sinulle tärkeitä?

Haluatko kokeilla kasvatusalan työtä ja opiskelua?

Pidätkö työstä, jossa saat hyödyntää taitojasi monipuolisesti?

Haluatko valmistua ammattiin vuodessa?

Tulepa opiskelemaan koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjauksen ammattitutkintoon (KAITO) valmistavaan koulutukseen meille!

KAITOn työnkuva on monipuolinen. Siihen voi sisältyä työpaikasta riippuen mm. oppimisen ohjaamista, avustamista päivittäisissä toimissa ja vapaa-ajan ohjausta (kerhot ym.). Työpaikkoina voivat olla mm. peruskoulut, erityiskoulut ja -luokat, esikoulut, henkilökohtaisen avustajan työ, toimintakeskukset, aamu- ja iltapäivätoiminta ja erilaiset kerhot, toisen asteen oppilaitokset jne..

Opiskelu on myös monipuolista, ei pelkkää penkin kuluttamista. Lähiopetuksen aikana opistolla opimme paljon toisiltamme keskustellen, etsimme tietoa yhdessä,  otamme oppia alan asiantuntijoiden luennoilta ja teemme mielenkiintoisia vierailukäyntejä.  Vuoteen sisältyy tietenkin myös työssäoppimista tavallisen erityisten lasten ja nuorten parissa!

Opiskelijat ovat sanoneet, että vuosi KAITO-linjalla on avannut uusia ovia ja selkeyttänyt suunnitelmia, on kasvattanut ihmisenä sekä lisännyt itsetuntemusta ja itseluottamusta. Uusia ystäviä unohtamatta!

Linjan vastuuopettajana toivon, että uskallat ottaa ensimmäisen askeleen kohti tätä seikkailua, jos tunnet, että tämä ala kiinnostaa. Teemme yhdessä vuodesta sellaisen, että saat uusia näköaloja, kokemuksia ja mahdollisuuksia elämääsi!

Anneliina Keisala

Anneliina ja perhepäivähoitajien vastuuopettaja Elina melomassa

Lukuvuoden 2012-13 Kaito- ja perhepäivähoitaja-opiskelijoiden terveisiä opintoja harkitseville:

- Opistolle opiskelemaan kaikki innokkaat ja halukkaat. Matkan varrelta saat itsellesi mieleenpainuvia muistoja.

- Mahtava henkilökunta, ruoka ja muistot!

- kauniissa ympäristössä akut latautuu kummasti - upea vuosi, ihana henkilökunta + opetus huippua!

- Saat hyvät eväät elämän varrelle.

- Opetus kaito-linjalla huippuluokkaa, parempaa et saa!